Pyöräilyvuosi 2021

Vuoden loppu on käsillä ja on aika luoda katsaus, mitä kaikkea mahtui pyöräilykauteeni 2021. Vuosi alkoi lumettomana ja niin lämpimänä, että uudenvuodenpäivänä pyörälenkin päätteeksi nautittiin mökilla kahvit ulkoterassilla. Tammikuun 12. päivänä tuli sitten säähän täyskäännös ja Turkua ryöpytti raju lumipyry. Syöksyin tuiskuun fillarilla - mutta ei siitä mitään tullut, syvässä suojalumessa ei päässyt mihinkään. Mutta olihan se hauska vähän leikkiä. Eikös historioitsija Johan Huizinga todennutkin, että leikki tekee ihmisestä ihmisen. Lumen tulo oli kuitenkin tervetullutta, sillä valon määrä moninkertaistui ja saatiin hiihtää, lasketella ja luistella. En muista milloin olisin viimeksi luistellut järven jäällä. Pakkasen ansiosta pyörätiet pysyivät niin kovapintaisina, että pyörälläkin pääsi huristelemaan ja pitämään tuntumaa yllä.  

 

Uudenvuodenpäivän terrassikahvit

 

"Vapaa on vain umpihanki" (Aaro Hellaakoski)

 

Talvea kesti helmikuun lopulle. Helmikuun viimeinen päivä ajettiin Piikkiöön Tuorlan majataloon kevään aloittaville, perinteisille terassikahveille. Tiet olivat tässä vaiheessa jo sulat; maaliskuun alussa oli paikoin sepeleitäkin putsattu kevyenliikenteen väyliltä. Ensimmäiset pikku maistiaiset maantiepyörällä otin maaliskuun puolivälissä. Pyöräilykuume alkoi nousta eksponentiaalisesti toisin kuin koronatartunnat - hyvä niin! Intoa lisäsi entisestään Turun matkailupalvelujen kanssa tehty sopimus, jonka mukaan tehtäväni oli laatia kesän aikana Turun seudulta ja lähialueilta pyöräreittejä visitturku.fi-verkkosivuille. Saisin ensi kertaa palkkaa pyöräilemisestä; pitäisihän minun (lue: saisin)  ajaa reitit läpi ennen kuin voisin laatia reittikuvauksen. Puhkuin innosta! Homma osoittautui uskomattoman antoisaksi, sillä vaikka suurin osa reiteistä oli itselleni entuudestaan tuttuja, katsoin niitä nyt uusin silmin ja niistä löytyikin vaikka sun mitä uutta ja kiinnostavaa - historiaa, taidetta, luontokohteita. Kesän lopussa reittejä oli kasassa kaikkiaan yksitoista. Tarjolla on reittivaihtoehtoja kaikentasoisille polkijoille, sunnuntaipyöräilijästä aktiiviharrastajaan. Käy tutustumassa reitteihin ja poimi ideoita ensi kaudelle! Kesäksi on luvassa lisää reittejä.

Uusi laatukäytävä vapautui lumesta ensimmäiseksi

Kevään ja kesän aikana ilmestyi 11 pyöräreittiä

 

 

 

Varsinais-Suomen upeaa maalaismaisemaa Aurajoentien matkailutien varrella

Turun alueelta löytyy myös mielenkiintoisia soratiereittejä

Kaudella tuli otettua tuntumaa uudenlaisiin fillareihin. Turun kaupunkipyöräjärjestelmä tuli testattua heti keväällä. Keväällä 2022 Turussa otetaan käyttöön uudet kaupunkipyörät, tosin ne eivät enää ole ympärivuotisessa käytössä kuten aiemmin. Kolilla, joka oli pääkohteita itä-Suomeen suuntautuneella kesäkiertueellamme, ajoin ensi kertaa fatbikella. Kokemus oli aivan mahtava! Kotimaassa riitti upeita kohteita, kohokohtia olivat saariston pieni rengastie, Ahvenanmaahan kuuluva Brändö, sekä Kouvolan ja Lahden välissä sijaitseva Iitti. Jokainen valloitti omalla tavallaan. Pieni rengastie tutustutti saaristomaisemiin, maasto oli vaihtelevaa, ei todellakaan pelkkää tasaista lättänää. Yöpyminen Seilissä oli elämys. Saari tihkuu jännittävää historiaa ja sen luonto on ainutlaatuisen monimuotoinen. Brändölle ominaisia ovat upeat pengertiet ja sillat, oikeastaan koko matkan sai polkea meren äärellä.  Iitti puolestaan tarjosi ihastuttavia peltomaisemia ja mielenkiintoista paikallishistoriaa. Vuoden tauon jälkeen pääsin mankeloimaan ulkomaillakin, kun syyskuussa pistäydyttiin päiväristeilyllä Tukholmassa, jossa huomasimme, että Tukholma oli satsannut pyöräkaistoihin ja -teihin, minkä ansiosta pyörällä oli helppo liikkua paikasta toiseen vilkkaasta liikenteestä huolimatta.

 

Kaupunkipyörä koeajossa

 

 

Kolilla huristeltiin fatbikella

 

 

Saariston pieni rengastie tarjoaa monenlaista maisemaa ja maastoa

 

 

Brändön komeat saaristomaisemat hakevat vertaistaan

 

 

Tukholmassa on kätevää liikkua pyörällä

 

 

Keväällä nousi uutiseksi ympäri maailmaa vallitseva pyörä- ja komponenttipula, josta kirjoitin myös postauksen. Hädissäni hamstrasin joitakin varaosia, mm. ketjuja ja takapakkoja. Pula ei ole poistunut, mutta kaikkien osien osalta toimitusajat eivät ole kohtuuttoman pitkiä: sekä graveliin että maantiepyörään alkusyksyksystä tilaamani eturattaraat saapuivat vain pienellä viipeellä. 

 

Vuoden aikana huomattiin, että olisi käyttöä tavalliselle pyörälle kaupunkiajoon. Sattumalta roskalavalta löytyi vanha mummomankeli. Kunnostin sitä syksyn aikana ja kun sain sen joulun alla ajokuntoon, onnistumisen ilo oli ylimmillään. En nimittäin ole mikään varsinainen kädentaitaja. Pyörä kaipaa vielä viimeistelyä, mutta hyvin sillä jo kauppareissut hoituvat. Kiinnostava ja innostava projekti kaiken kaikkiaan! Ensi vuonna täytyy keksiä jotain vastaavaa!

 

 

 

Maantiekiituri sai uuden eturattaan

 

Löytöpyörän kunnostus oli opettavaista ja antoisaa puuhaa

 

Maantiekausi jatkui marraskuun lopulle saakka

 

 

Joulukuun alussa ajettiin reippaassa pakkaskelissä

 

 

Maantiekelejä riitti marraskuun loppupuolelle saakka, sen jälkeen meno jatkui gravelpyörällä. Tänä vuonna täälläkin päin Suomea saatiin iloita valkeasta joulusta. Lunta tuprutti peräti kymmeniä senttejä ja lisää tulee koko ajan. Täytyy vaan maltillisesti odotella, että kevyen liikenteen väyliä saataisiin putsattua lumesta ja pääsisi taas kurvailemaan. Nyt ollaan jo hyvää vauhtia menossa valoon päin, ja ajatukset suuntautuvat jo kohti uutta kautta ja kevättä! Toivotan kaikille oikein hyvää uutta pyöräilyvuotta!

Kohti valoa ja kevättä!