Pyörällä Kausalasta Elimäelle - upeita peltomaisemia ja historiaa.

 

 

Tässä blogitekstissä ajellaan Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maisemissa. Liikkeelle polkaistaan Iitin Kausalasta Sääskjärventietä kohti Elimäkeä. Matkalla Sääskjärven rantaan ohitetaan Olgan farmi. Olga Temosen pyörittämältä kotieläinpihalta löytyy monenlaista vipeltäjää, mm. pupuja, kanoja, vuohia ja alpakoita. Farmi on auki yleisölle kesäisin. Temonen on perustamassa pizzeriaa farmin vieressä sijaitsevaan Sääskjärven vanhaan kouluun. Ensi kesänä avautuva pizzeria tulee olemaan mainio ruokapaikka myös pyöräilijöille. Hyviä ruokapaikkoja ei kuitenkaan kasva puissa täällä päin.  Koulurakennuksen läheisyyteen on pystytetty kivi, johon on kaiverrettu teksti "Sääskjärvi 1480". Sääskjärven kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1480.

Sääskjärven rannassa risteyksestä kurvataan vasemmalle. Rantaa myötäilevältä tieltä on hienot näkymät järvelle. Sääskjärvi ponnahti koko kansan tietoisuuteen 1980-luvulla, kun maatilan lehmät joivat sinilevän myrkyttämää järvivettä ja kuolivat laitumelle. Järven jälkeen avautuu laajoja viljapeltoja silmänkantamattomiin. Tie kiemurtelee virkistävästi näissä maalaismaisemissa eikä liikenteestäkään ole liiemmin riesaa. Välillä sujahdetaan metsäiselle osuudelle, mutta pian maisema taas avartuu. 

Sääskjärven kylä on perustettu 1480

 

 

Kikkisaari ja Pikkusaari Sääskjärvessä

 

Hieman ennen Haapakimolaa erkanee oikealle Muikkulantie. Muikkulassa sijaitsi aikoinaan Muikkulanjärvi, jonka rannalla Topelius vietti kesää ja mainitsee paikan Vernan ruusut -novellissaan. Vajaan kahden kilometrin päässä Haapakimolasta ylitetään Taasianjoki. Nykyiseltä sillalta voi ihailla oikealla puolella näkyvää vanhaa hienoa Vuorenmäen kivisiltaa. Tästä vajaan kolmen kilometrin päässä sijaitsee toinen vanha kivisilta, Kolisevan silta. Sillan toisessa päässä nököttää pieni hirsinen rakennus, jota paikalliset tietävät käytetyn ruumishuoneena. Hirsirakennuksen vieressä säilyneet myllynkivet muistuttavat paikalla sijainneesta myllystä. 

Vähän ennen Kolisevan siltaa vasemmalle kääntyvä sorapintainen Myllymäentie vie Karralan kotiseututalolle. Kauniissa maalaisemaisessa sijaitseva talo on rakennettu 1700-luvun lopulla. Taloa ylläpitää Iitin Kotiseutuyhdistys, ja se on avoinna sopimuksen mukaan. Karralan historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Alueella on myös luontopolku ja laavu.

Kunnanrajan kohdalla, siirryttäessä Kouvolan puolelle maisemassa ja maastossa tapahtuu selvä muutos. Alkaa metsäinen ja mäkinen osuus, joka luo jyrkän kontrastin aiempaan tasaiseen peltomaisemaan. Kun metsästä sukelletaan ulos, jäljellä on pitkä avonainen loppusuora.

 Vuorenmäen silta

Kolisevan silta

Kolisevan ruumishuone

Ennen kuutostietä alkaa pyörätie, joka johtaa suoraan Piian ja Rengin kesäkahvilaan. Kahvilarakennus on Mustilan kartanon vanha viljavarasto. Kuutostien varrella yli 40 vuotta toiminut Piika ja Renki tarjoaa herkullisia suolaisia ja makeita purtavia. Oma suosikkini ovat maan mainiot marjapiirakat. Puodista voi ostaa laadukkaita käsitöitä sekä lahja- ja käyttötavaraa. Yläkerrassa on kesäisin vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Piian ja Rengin naapurissa sijaitsee Mustilan Arboretum, joka on Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto. Vuonna 1902 perustettu arboretum tunnetaan erityisesti eksoottisista havupuumetsiköistään sekä alppiruusuistaan. Alueella toimii myös taimimyymälä sekä Viinipuoti, joka myy lähiseudun tilaviinejä sekä liköörejä.

Piiasta ja Rengistä on vain reilu pari kilometriä matkaa Elimäen keskustaan, jonne johtavan tien varrelle jää Elimäen kotiseutumuseo. Museon tuulimylly näkyy kuutostielle saakka. Museon takana sijaitsi aikoinaan Elimäenjärvi, joka kuivattiin viljelymaaksi evakkojen käyttöön. Elimäen kirkko on Suomen vanhin puukirkko.

 

Piika ja Renki

 

Kukkopillejä Piian ja Rengin ikkunassa

Elimäen kirkko (kuva: Wikimedia Commons)

Paluumatka poljetaan samaa tietä Haapakimolaan saakka, josta käännytään oikealle Haapakimolantielle. Matkaa risteyksestä Kausalaan on n. 12 km, joten paluureitti on reilu 4 km lyhyempi kuin tulomatka. Tien pinta on lievästi sanottuna karhea mutta paranee loppua kohti. Reilun neljän kilometrin päässä, juuri ennen Saarasten kylää ja kuudenkympin nopeusrajoituksen alkamista lähtee vasemmalle kapea hiekkatie, joka johtaa Isohiiden Akselin ja Eelon muistomerkille. Punaiset murhasivat nämä tolstoilaisuutta kannattaneet veljekset täällä metsän reunassa. Ennen Kausalaa Haapakimolantie yhtyy Sääskjärventiehen, joka vie sinut lähtöpisteeseen.

 

Reittikartta

Reitin pituus: n. 50 km