Läskipyöräilyä Kolilla

 

Tänäkään kesänä ei pääse reissaamaan ulkomaille, joten päätimme tehdä pienen kotimaan matkan heti kesäkuun alkuun. Kohteeksi valikoitui Koli. Koli tarjoaa erinomaiset ja monipuoliset mahdollisuudet pyöräilyyn. Vaarat tarjoavat haastavaa maastoa kovakuntoisemmillekin harrastajille. Kolille johtava autotie on jyrkkyydeltään paikoin peräti 20 % eikä samanlaista jyrkkyyttä löydy Suomesta kovinkaan monesta paikkaa. Siihen voi tulla testaamaan omaa mäennousukykyään. Pyörämatkailijalle on tarjolla monenlaisia reittejä. Pidempää matkaa kaipaavalle sopii 250 km pitkä Pielisen kierros, joka kiertää Suomen neljänneksi suurimman järven enimmäkseen rauhallisia sorateitä pitkin.

Ensi kertaa elämässä valitsimme kulkupeleiksi fatbiket. Kolilla pyörävuokrausta tarjoaa useampikin yritys. Varasimme pyörät Herajärven retkeilykeskus Kiviniemeltä, ja pyörät sai noutaa Loma-Kolin tiloista Merilänrannasta.   

 

Päivä oli helteinen, ja hyökkäsimme heti 6 km:n rengasreitille. Alueelta lähtee myös kahden kilometrin maastoreitti sekä lyhyempi mutta haastavampi ura Loma-Kolin rinteillä. Käränkälammen kiertävä rengasreitti on ajettavissa myös talvella. Se sisältää monenlaista tietä, metsäautoteitä, leveämpää hiekkatietä sekä metsäpolkua. Reitti oli merkitty punaisilla nauhoilla ja yksityiskohtainen reittikuvaus löytyy Koli.fi-sivuilta. Mukaan oli saatu vähän haastavampaakin osuutta: kivinen ja kannokkoinen polku laittoi kokemattoman taidot koetukselle. Hommasta pääsi kuitenkin äkkiä jyvälle, ja tuntui hienolta, kun pysyi pyörän päällä hankalammassakin maastossa. Reitin loppuosa oli hieman mäkisempää, ja siinä syke nousi muutenkin kuin jännityksestä. Metsässä hyttysarmeijat iskivät kimppuun, jos vähänkin jäi paikoilleen ihmettelemään tai ihastelemaan vaihtuvia maisemia. Koko ajan oli pysyttävä liikkeessä. 

 

Lenkin jälkeen lähdimme katsastamaan aluetta tietä pitkin. Asvaltilla meno oli raskaampaa kuin maastossa. Renkaiden humina oli niin kova, ettei kaverin puhetta tahtonut kuulla. Pian yhytimme uuden maastoreitin Kortelahden suunnalla. Luulimme polkaisevamme hetkessä takaisin lähtöpisteeseen mutta nousu jatkui ja jatkui. Matka tuntui loputtomalta ja vaikka ei tosiasiassa ollut pitkä, se vei aikaa ja energiaa. Tämä on syytä ottaa huomioon pyöräillessä Kolin mäkisissä maastoissa. Vihdoin saavutimme lakipisteen ja laskussa yllätyimme, kuinka kovaa läskeillä renkailla pääsee.

Lopuksi kävimme Koli Campingin hienolla hiekkarannalla pulahtamassa Pieliseen. Vilpoinen vesi virkisti ilahduttavasti ja uinti kruunasi onnistuneen pyöräilypäivän.