Suomalaisen pyöräilyn pioneereja: Kalle Kajander polki isopyörällä Hausjärveltä Pariisiin

 

 

Nostan blogissani esiin suomalaisen pyöräilyn pioneereja. Olen aiemmin esitellyt I. K. Inhan. Tällä kertaa vuorossa on hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä Kalle Kajander (1862-1928), joka kirjoitti matkakertomuksia Eurooppaan suuntautuneista pyöräretkistään.  

Kalle Kajander kävi Helsingin Suomalaista Alkeisopistoa ja pääsi ylioppilaaksi 1882. Sen jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Opinnot kuitenkin keskeytyivät 1891, minkä jälkeen hän isännöi kotitilaansa Hausjärvellä. Kajander kirjoitti useita teoksia, joille ominaista on talonpoikaiselämän arvostaminen sekä hyvien ja huonojen elämäntapojen esiin nostaminen. Hän kunnostautui myös kirjallisuuden suomentajana. Kajander teki kaksi suurta pyörämatkaa Eurooppaan. Vuoden 1889 matkakertomuksensa hän julkaisi Uudessa Suomettaressa myöhemmin matkansa jälkeen ja tätä reissua esittelen tässä postauksessa. Seuraavassa blogitekstissä kerron hänen pyörämatkastaan Italiaan 1897. Molemmat matkakuvaukset on julkaistu teoksessa "Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista". Hausjärvi-Seuran julkaiseman pehmeäkantisen kirjan on toimittanut Mikko Kylliäinen. Kirja sisältää Kylliäisen taustoittavan esipuheen sekä viitteelliset reittikartat. Lainasin kirjan omasta kirjastostani.

Hangosta Göteborgiin

Vuonna 1889 Pariisissa järjestettiin maailmannäyttely, jonne Kajander muiden suomalaisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tavoin halajasi. Kajander sai ajatuksen lähteä sinne pyörällä. Hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut mitään tarkkaa matkasuunnitelmaa eikä tarkoitusperää mutta suunta oli kuitenkin Pariisi. 

Kajander lähti pitkälle reissulleen isopyörällä, englanniksi high wheel tai penny-farthing, jossa oli valtavan suuri etupyörä ja pikkuinen takapyörä. Etupyörän kooksi Kajander mainitsee 52 tuumaa eli kuski istui n. 1,5 metrin korkeudella. Kajanderin aikaan 1880-luvulla Suomessa oli yleisessä käytössä myös ketjuvetoinen, nykyistä polkupyörää muistuttava malli, mutta Kajander ei omien sanojensa mukaan tuolloin vielä tiennyt sellaisesta. Hän itse kuitenkin piti isopyöräänsä mainiona menopelinä. On kuitenkin hyvä muistaa, että isopyörä on raskas polkea ja vaatii kovaa kuntoa. Kaatumisvaarakin on suuri, ja isopyörillä tapahtuikin paljon loukkaantumisia.

Varusteista hän mainitsee pyörälaukun, jonne hän laittoi "puhtaan paidan, ruuviavaimet, konerasvat ja varpaanvoiteet." Povelle passi ja lompakko ja sitten vaan pyörän selkään! Täytyy kyllä ihastella ja ihmetellä hänen ennakkoluulottomuuttaan.

Kajander suuntasi Hangosta laivalla Tukholmaan. Hän mainitsee, ettei ollut tottunut pyöräilijä ja polkiessaan Hankoon uupui jo alkumatkasta. Tammisaaressa hän ryhtyi vielä kilpasille parin isännän kanssa ja rysäytti ojaan niin että "koneen takavarsi meni aivan vääräksi". Tukholmassa hän sai onneksi pyöränsä korjautettua.

Tukholmasta matka jatkui Göterborgiin, jonne hän saapui heinäkuun alussa. Matkalla Kajander majoittui yksityisten kodeissa ja kievareissa. Välillä majapaikan löytäminen tuntuu olleen kiven takana, ja pyörääkin joutui taluttamaan tien huonon kunnon takia. Kajander vertailee kiinnostavalla tavalla ruotsalaista ja suomalaista maisemaa, viljelyksiä, asuntoja jne. Paikoin Ruotsissa näytti siistimmältä ja hyvin voivemmalta kuin "esimerkiksi monessa meidän hämäläisessä kylässä". 

 

Isopyörä (kuva: Wikimedia Commons)

 

Tanskasta Saksaan

Göteborgista matka jatkui höyrylaivalla Fredrikshavniin. Tanskassa heti ensimmäinen ongelma oli kielimuuri. Kajander luuli pärjäävänsä ruotsilla hyvin, mutta tanskalaisten puheista ei saanut mitään tolkkua: "samoin puhuivat kaikki, ihan kuin olisi ollut puuroa kurkussa, ja puhuessaan koittaneet sitä nielaista alas". Tanskassa pyöräilyn kannalta ongelmaksi muodostui ankara tuuli, jonka takia Kajanderin piti välillä taluttaa pyörää, kun ei jaksanut polkea vastatuuleen. Hän toteaakin jälkikäteen, että pitkillä matkoilla "matala pyörä" olisi paljon parempi. Kajander tekee tarkkoja havaintoja maisemien muuttumisesta, ihmisistä, kansan tavoista jne. Välillä hän pysähtyy vähän pidemmäksi aikaa, ja käy mm. isäntäväen kanssa heinässä.

Tanskan ja Saksan rajalla pilkkopimeässä Kajander ajaa paikallisen "äijän" päälle. Onneksi rytäkässä ei käy kumminkaan. Kajander tyynnyttelee rahalla ankarasti kiroilevan saksalaisen. Saksassa Kajander kehuu teiden kuntoa. Matkalla Kölniin on kaikenlaista pientä sattumusta, vatsanväänteistä reitiltä harhautumiseen. Saksan maaseudulla polkiessaan hän kuvailee pyöräilyn olemusta hienosti: "Niin se polkupyörällä ajajan laita. Hän kulkee maita, maanteitä vaan, hänellä on aikaa tarkastella joka paikkaa ja hänen matkansa käy, vaikka tuimaankin polkisi, kumminkin niin hitaasti, että silmä ehtii hyvin kiintyä kaikkialle ja tottua näkemiinsä".

Kölnissä Kajander joutuu pysähtymään viikoksi, koska hänen odottamansa rahalähetys ei saavu. Hän panttaa jopa fillarinsa neljäksi päiväksi tullakseen toimeen. Kajander, kuten niin monet Kölnin kävijät, lumoutuu Kölnin tuomiokirkosta. Lopulta hän saa postilähetyksenä rahat, ja lyöttäytyy yhteen tapaamansa norjalaisen pyöräilijän kanssa ja lähtee polkemaan tämän kanssa Belgiaan.

 

"Pätkiä täydellistä papèeta (kivitettyä) välissä". Kuvan pavè on Arenbergin metsästä.

Belgian kautta Pariisiin

Kajander kertoo närkästyneenä, että tämä Belgian kautta koukkaus oli vikatikki, koska norjalainen oli niin "harjaantumaton polkupyörämies" että käveli ylämäet ja jyrkimmät alamäetkin. Riitaa tuntuu olleen monesta asiasta, välillä tosin heillä synkkasin, mm. Brysselissä he viettivät illan "sampanjaa" nautiskellen ja ranskan kieltä opetellen. Matkakertomuksen perusteella Kajander viihtyi tiheään lasin ääressä, mutta ei varmaankaan nauttinut liikaa, koska milloinkaan se ei tunnu matkantekoa haitanneen.

Brysselissä eteen tuli taas kieliongelmia, koska saksalla eikä edes ranskallakaan pärjännyt. Kajanderilla oli ilmeisesti hyvä ruotsin ja saksan taito, ranskaakin hän osasi jollain tavoin ja opettelikin sitä myös matkalla. Hän oli opiskellut myös latinaa, mikä tuohon aikaan oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Latinasta oli varmasti hyötyä ranskan opettelussa.

Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa Kajander manasi teiden kuntoa. Osa olikin Paris-Roubaix -kisastakin tunnettuja röykkyisiä mukulakiviteitä. Osa teistä oli makadamoitu eikä sekään ollut pyöräiljän kannalta hyvä asia. Kajanderin mukaan ei tarvinnutkaan ihmetellä, ettei muita pyöräilijöitä näkynyt Belgiassa ja Ranskassa ennen kuin vasta Pariisissa. Välillä hänellä oli oikeaa randonneur-meininkiä: kun hän ei yhtenä yönä löytänyt majapaikkaa, hän lukitsi pyörän sääreensä ja nukkui yön tien poskessa. 

Monsin kaupungissa hän tajusi, että paljon helpompi olisi ollut polkea kanavien varsia kuin kiviteitä, jonne norjalainen oli hänet suostutellut. Kajander oli suutuksissa siitä, että oli joutunut kävelemään kiviteitä, minkä takia jalat "olivat jo kuin naurispaistikkaat". Hän karisti norjalaisen kintereiltään eikä enää nähnyt tätä sen koommin. Ranskassa, eräässä majapaikassa Kajander käy mielenkiintoisen keskustelun talonväen kanssa; hän yrittää selittää, mikä on Suomi, Lappi ja ettei ole venäläinen, vaikka onkin tsaarin alamainen. Loppumatka kulki nykyään Paris-Roubaix'n lähtökaupunkina toimivan Compiègnen sekä Creilin kautta Pariisiin. Pariisissa hän vietti viikon verran.

Kajander polki matkallaan yhteensä noin 3000 kilometriä. Päivämatka vaihteli suuresti, mutta hyvissä olosuhteissa hän ajoi jopa sata kilometriä päivässä. Kun ajattelee hänen kalustoaan ja senaikaisia teitä, hänen saavutuksensa on kyllä sankariteko. Menomatka kesti noin puolitoista kuukautta. Paluumatkalla hän käytti myös junaa ja matkusti Itämeren yli laivalla.

 

Kajanderin reitti

Suomi:

Hausjärvi - Tammisaari - Hanko

Laivalla Hangosta Turun kautta Tukholmaan

Ruotsi:

Tukholma - Södertälje - Nyköping - Linköping - Hästholmen - Hjo - Falköping -Alingsås -Göteborg

Hästholmenista laivalla Vätternin poikki Hjoon.

Tanska:

Fredrikshavn - Flauenskjold - Ålborg - Randers - Århus - Horsens - Vejle - Kolding - Haderslev

Saksa:

Flensburg - Schleswig - Rendsburg - Hampuri - Harburg - Bremen - Osnabrück - Telgte - Münster - Dortmund - Barmen-Elberfeld - Köln - Aachen

Belgia:

Verviers - Liège - St.Trond - Tirlemont - Leuven - Bryssel - Mons

Ranska:

Conde - Valenciennes - Cambrai - St. Quentin - Compiegne - Pont Ste Maxence - Creil - Luzarches - St. Denis - Pariisi

 

Lähde:

Kajander, Kalle. Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista (toim. Mikko Kylliäinen). Hausjärvi-seura ry. 2008.