Hämeen Härkätie osa 3: Somero - Pääjärvi

 

Seikkailut Turusta Hämeenlinnaan johtavalla Hämeen Härkätiellä jatkuvat. Vuorossa on kolmas etappi, jossa matkataan Somerolta Pääjärvelle. Kahdessa aiemmassa osassa on poljettu Turusta Koskelle ja Koskelta Somerolle.  

Retki tehtiin syyskuun alkupuolella aurinkoisessa, tyynessä säässä. Kun Somerolta jatkaa Härkätietä kohti itää, saa polkea pyörätietä aluksi noin 2 km:n verran. Ensimmäisenä välietappina on Letku, jonne Someron keskustasta on matkaa 15 km. Suunnilleen 7 km:n jälkeen Pajulan kohdalla avautuvat upeat maalaismaisemat, oikealla puolella peltoja näkyy lähes niin kauas kuin silmä kantaa. Tie mutkittelee mukavasti eikä matkanteko ei käy tylsäksi. Pian siirrytään Varsinais-Suomesta Kanta-Hämeeseen, mikä näkyy ja tuntuu myös maisemassa. Hämeen puolella on selvästi enemmän metsäosuuksia ja maasto mäkisempää.

 

Härkätie kulkee upeissa peltomaisemissa

 

Tammelan alueella on vielä jäljellä suuri osa vanhoista kilometritolpista

Tien varrella kasvaa auringonkukkia

Letku on idyllinen maalaiskylä, ja aivan kuten laulussa sanotaan kylätie oli hiljainen. Niin paikallisia kuin Härkätien matkailijoita palvellut Letkun Puotikin on pannut ovensa reikeliin lopullisesti. Tarina on valitettavan tuttu kaikkialta Suomessa: kyläkauppojen määrä hupenee kovaa vauhtia.   

Noin 3 km:n päässä Letkun kylästä Härkätie ylittää vilkkaan kakkostien. Kakkostieltä reilun kolmen kilometrin päässä saavutaan Eerikkilän urheiluopiston risteykseen. Härkätieltä opistolle matkaa on 1,5 km. Eerikkilä on oivallinen ja lähes ainoa varma ruoka- ja kahvipaikka koko etapilla. Urheiluopistolta löytyy kahvila, ravintola ja ilta-aikaan baari. Ravintola tarjoaa lounasta viikon jokaisena päivänä. Täällä pyöräilytrikoissa sulautuu juohevasti joukkoon, sillä kaikilla tuntui olevan jonkinlaiset urheiluvaatteet. Opiston alueella näkyi eri maiden jalkapallojunioreita, pyörämatkailijoita ja monia muita kuntoilijoita.

Maittavan lounaan jälkeen taas satulaan ja eteenpäin. Täydellä vatsalla piti jonkin aikaa polkea hieman rauhallisemmin. Muutaman sadan metrin jälkeen saavuttiin Kivilammin torpalle. Aikoinaan Letkun kylään kuuluneen hirsirakennusten muodostaman umpipihan omisti ja omistaa edelleen Saaren kartano. Alue on yksityishenkilöiden, vai pitäisikö sanoa viimeisten torppareiden hoidossa. Pihapiiriin kuuluu nykyisin kymmenen rakennusta. Ensimmäinen maininta torpasta on jo vuodelta 1795. Täällä Härkätien kulkijat ovat saaneet levähtää ja muonittaa itsensä, sillä torpalla on ollut oikeus pitää kievaria ja polttaa viinaa.

 

Eerikkilän urheiluopiston aluetta

 

Kivilammin torppa

 

Torpalta matkaa seuraavaan kylään, Portaaseen on reilu 6 km. Porras on ollut keskiajalta saakka Härkätien tärkeimpiä pysähdyspaikkoja. Kylänraitilla on edelleen vanhaa asutusta. Näyttävimpiä rakennuksia ovat kylätalo ja Nahkurinverstas, jossa toimii kesäisin ravintola ja kahvila. Lisäksi kesäisin ja muinakin aikoina kahviherkkuja tarjoilee Kahvila Kartano. Portaasta voi poiketa n. 5 km:n päässä sijaitsevalle Kaukolanharjun näkötornille. Tämä vuonna 1921 käyttöön vihitty, 21 metriä korkea torni on vierailemisen arvoinen.

Noin 1,5 km Portaan jälkeen vasemmalle  erkanee sorapäällysteinen museotie. Soratieosuus yhtyy 1,5 km:n jälkeen takaisin nykyiseen Härkätiehen. Tällä kertaa ei kurvattu museotielle vaan paineltiin kiivasta vauhtia suoraan eteenpäin.   

Härkätien ja Tauluntien risteyksestä on matkaa reilu 1,5 km Tervalammin talolle. Noin 300 metriä ennen taloa tien oikealla puolella kuusten katveessa sijaitsee punaisten hautamuistomerkki. Betonista tehdyssä muistokivessä ei lue muuta kuin vuosiluku 1918. Haudassa lepää Tervalammin talon kahakassa sisällissodan aikana surmattuja punaisia. Talon seinässä on edelleen näkyvissä luodinreikiä. Muistomerkin paikka on aivan metsän laidassa ja tähän aikaan vuodesta se kuhisi hirvikärpäsiä. Vielä tovin muistomerkiltä lähdön jälkeen sai nyppiä viheliäisiä ötököitä pyöräilypaidan alta. Tervalammin talo on syntynyt isojaon yhteydessä uudistilaksi. Talo on nykyään yksityisomistuksessa.

Talolta 400 metrin jälkeen Härkätie kääntyy vasemmalle. Hieman ennen tämän osuuden kääntöpaikkaa, tietä numero 54, vasemmalle jää Pääjärven virkistysalueen ulkoreittien lähtöpaikka. Tänne voi jättää auton parkkiin vaelluksen ajaksi. Alueelta löytyvät vaellusreittien opastaulut sekä huussi.

 

Punaisten hautamuistomerkki

 

Tervalammin talo

 

Siirtyminen Hämeenlinnan puolelle

 

Pääjärven virkistysalue

 

Huom. 1: Postaus ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Huom. 2: Härkätie on myös osa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä, ja vuosittain Jaakon päivänä 25.7. Härkätiellä on auki museoita, kahviloita ja muita kohteita.

Somero - Pääjärvi 42 km

Reittikartta