Pyöräilyvuoteni 2020

Poikkeuksellinen vuosi 2020 alkaa olla paketissa, joten on aika luoda katsaus mitä kaikkea mennyt vuosi tarjosi pyöräilyn osalta omalla kohdallani. Pääosan vuonna 2020 varasti koronavirus, joka vaikutti monin tavoin ihmisten elämään ja yhteiskuntaan. Pyöräilyäni se ei juuri häirinnyt.

Talvipyöräilyn jokavuotinen kiusa, sepeli, kylvettiin jo syksyllä heti pikku pakkasen tullen.  Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, sillä hiukankin jäätyneet tien pinnat saattavat aiheuttaa liukastumisia, eikä kaupunki halua ottaa mitään riskejä sen suhteen. Gravelpyörän Specialized Espoir Sport -kumit ovat osoittautuneet kovaksi vastustajaksi tuolle renkaiden tuholaiselle.

Heti vuoden alusta säät jatkuivat lämpinä ja pyöräilykelit mainioina. Tammikuun 19. päivänä nautittiin kevään ensimmäiset terassikahvit Tuorlan majatalossa, Kaarinassa.

  

 

Helmikuussa jatkettiin samaa rataa, talvea odoteltiin edelleen. Vettä tuli taivaalta siihen malliin, että kaikki paikat tulvi. Silloin harvoin kun aurinko näyttäytyi, huomasi valon määrän jo lisääntyneen. Ilmassa oli aavistus keväästä.

 

 

Raisionlahti tulvii

Lumettomuuden takia laskiaisena ei ollut tarjolla pulkkamäkeä, vaan pyöräilyä. Pyöräilyn lomassa nautittiin herkulliset laskiaispullat Naantalin Aurinkoisessa. 

Maaliskuun 17. päivänä astui voimaan valmiuslaki. Koronavirus oli rantautunut Suomeenkin, ja sen leviämisen estämiseksi Suomi pantiin kiinni. Onneksi ei tullut täydellistä lockdownia kuten monissa muissa Euroopan maissa. Viranomaiset kannustivat lisäämään fyysistä etäisyyttä. Yksinpyöräily sopi siihen tarkoitukseen mitä parhaiten.  Uskaltauduin jo testaamaan maantiepyörää.

Maaliskuun lopussa sain maantiepyörään uudet Zippin hiilikuitukiekot, ja eikös heti pyryttänyt lunta. Vaikka polte oli kova päästä testaamaan uusia kiekkoja, täytyi tyytyä sisäpyöräilyyn.

 

Keväinen aurinko sulatti lumet nopeasti. Palmusunnuntain ohjelmassa oli Maarian pääsiäisikkuna-pyöräily: Maarian pappila, Halisten srk-talo, Hepokullan srk-talo, Kotimäen srk-talo, Raunistulan srk-talo, Runosmäen srk-talo ja Yli-Maarian srk-talo. Jokaisessa kohteessa oli ikkunaan rakennettu hieno pääsiäisasetelma.

Huhtikuun alussa teitä alettiin putsata sepeleistä. Maantiekausi pyörähti kunnolla käyntiin. 21. huhtikuuta poljin jo sortseissa. Koronarajoitusten suurin haitta oli se, ettei voinut pyörälenkeillä käydä kahvilassa.

Poikkeustila päättyi 15. kesäkuuta. Kahvilat avautuivat ja pääsi taas tekemään someen munkkipäivityksiä. Juhannuksen seutu oli poikkeuksellisen lämmin, välillä lämpömittari joutui tiukille.

.

 

 

Vuoden alussa oli varattu matka Pyreneillle tarkoituksena mennä polkemaan legendaarisia Ranskan ympäriajon nousuja syyskuussa. Keväällä toivo matkan toteutumisesta oli koetuksella mutta virisi nyt uudelleen. Treenaus jatkui Pyreneiden kiilto silmissä,  tankkausta laiminlyömättä.

 

Naantali, takana presidentin kesäasunto

Zaké Pizzeria (Ruissalo)

Amandiksen kuulut vohvelit

 

 

Heinäkuussa Suomen koronatilanne helpotti entisestään. Kuun lopulla alkoi kuitenkin kantautua huolestuttavia uutisia Euroopasta: tautitapaukset olivat kasvussa ja koronan toinen aalto oli vyörymässä. Ranskassa ja Espanjan pohjoisosissa tilanne oli pahentumassa kovaa vauhtia. Ei auttanut kuin perua Pyreneiden matka.  

Elokuun alussa vaihdoin tallia. Tämä osoittautui oivaksi valinnaksi, sillä menestystä tuli, mm. Julian Alaphilippe voitti maantiepyöräilyn maailmanmestaruuden syyskuun lopulla.

Uusi kerrastoni

Ammattilaispyöräilykausi polkaistiin käyntiin vasta elokuussa, mikä aiheutti kisaruuhkaa syksyksi, mm. Italian ja Espanjan ympäriajot osuivat osin päälletysten lokakuussa. Aloitin pyöräilytoimittajaurani kirjoittamalla ennakkojutut kaikista suurista ympäriajoista Turun Sanomiin. Suurissa ympäriajoissa nähtiin pitkästä aikaa suomalaisväriä kun Jaakko Hänninen osallistui Giro d'Italiaan ja ajoi hienosti kisan läpi. Ympäriajoissa riitti tänä vuonna jännitystä ja pyöräilijöiden uusi sukupolvi rynnisti vahvasti esiin.

Ranskaan ei päästy, mutta Turussakin sai elokuun lopulla hieman kokea samaan aikaan ajetun Tour de Francen tunnelmaa — auringonkukkapeltoja. Tämä ei kuitenkaan aivan korvannut autenttista kokemusta. Lähiseudun reitit tulivat tutuiksi. Esittelen reittejä tulevissa postauksissa. 

Saapui syys ja sen mukana toinen korona-aalto. Taas rajoituksia kiristettiin, pyöräilyä ne eivät edelleenkään estäneet. Vielä lokakuun alussa riitti sortsikelejä.

 

 

Lokakuun 2. päivä

 

Marraskuussa lopussa päätin laittaa maantiepyörän talvitelakalle, vaikka kelien puolesta kausi voisi jatkua edelleen. Meno kuitenkin maistuu paremmin kun pitää vähän taukoa. Kausi jatkui gravelilla. Joulukuun alussa satoi jotain lumentapaista, en antanut sen estää pyörän ulkoiluttamista. Lumi ei kauaa maassa viihtynyt.

Loppusyksy toisti itseään edellisvuodesta tarjoten vesisadetta ja säkkipimeyttä. Ei tullut valkeaa joulua. Sama tilanne jatkuu edelleen, keskellä päivääkin on pidettävä valot päällä. 1B-vyöhykkeellä lumettomasta, ympärivuotisesta pyöräilykaudesta on jatkossa tulossa kenties enemmän sääntö kuin poikkeus. Koronarokotukset alkavat tänään. Toivottavasti niiden myötä tilanne helpottaa keväällä.

 

 

Pimein päivä on takana, ollaan matkalla valoa päin! Uusi vuosi on jo ovella, ja uusi pyöräilykausi. Pidetään ketjut kireinä ensi vuonnakin! Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!