Col du Tourmalet

 

Elo-syyskuun vaihteessa oli tarkoituksena käydä polkemassa Pyreneiden legendaarisia nousuja, muiden muassa Tourmalet,  Hautacam, Luz Ardiden, Col d'Aspin. Koronavirus kuitenkin perui suunnitelmat. Palaan tässä kirjoituksessa kuitenkin noihin maisemiin ja vuoteen 2014, jolloin ensi kerran poljin oikean vuorinousun.

30. kesäkuuta puolenpäivän aikaan lähdimme kapuamaan legendaarista Tourmalet’n nousua Luz-Saint-Sauveurin kylästä, allamme paikallisesta pyöräliikkeestä vuokratut laadukkaat BMC:n maantiepyörät. Aurinko paistoi kuumasti täydeltä terältä. Olimme niin tohkeissamme, ettemme tajunneet ottaa matkaevääksi muuta kuin pari baarista ostettua Snickers-patukkaa, juomapullot sentään olivat täynnä.  

Col du Tourmalet on Lounais-Ranskassa, Haute-Pyrénées’n departementissa sijaitseva vuorensola, jonka huippu on 2115 metrin korkeudessa. Tourmalet on pyöräilyn legendaarisimpia nousuja ja kuuluu Tour de Francen vakiokalustoon, mutta se on ollut aika harvoin maalimäkenä. Viimeksi etappi päättyi sinne 2019 kisassa, edellisen kerran 2010. Luz Saint Sauveurista nousu on pituudeltaan 19 kilometriä, keskijyrkkyys 7,4%, jyrkimmillään noin 10%. Idästä, Sainte-Marie-de-Campanista nousun pituus 17,2 km, keskijyrkkyys ja jyrkimmät kohdat suurin piirtein samat kuin toisella puolellakin. Länsipuolen nousua pidetään yleisesti hieman vaativampana. 

 


  

Useissa lähteissä nimen Tourmalet sanotaan johtuvan ranskan sanoista tour ja mal ja tarkoittavan "huonoa tai ilkeää kiertotietä". Pyreneet ovat kuuluneet oksitaanin kielialueeseen, ja yksi oksitaanin alueellisista varianteista on gaskoni. Tourmalet-sanan taustalla onkin luultavimmin gaskonin murteen sanat tur "kaukainen" ja mal- "vuori" (vrt. Vignemale) ja näin ollen Tourmalet tarkoittaisikin  "kaukaista vuorta."

Noin kilometri Luzista lähdön saavutaan Esterren kylään. Alkuvaiheessa nousu on suhteellisen loivaa, kolmesta viiteen prosenttiin, joten pyörä rullaa vielä helposti. Pian tämän jälkeen nousu jyrkkenee merkittävästi. Täytyy hakea omaa rytmiä, tämä on tärkeää pitkissä nousuissa. Suunnilleen seitsemän kilometrin kohdalla lähdöstä vastaan tulee Barègesin kylä. Siellä on baareja, joissa voi tankata. Hieman ennen kylää asvaltti oli jyrsitty pois, mikä hyydytti vauhtia niin että piti tarkistaa, ettei vaan takajarru ollut hirttänyt kiinni.

Barègesista noustaan reilu 3 kilometriä kunnes saavutaan hissiasemalle. Talvella täällä lasketellaan. Matkalla näimme työmiehiä vetämässä tiehen uutta pikipintaa. Miehet kannustivat meitä "allez allez" -huudoilla. Pyöräilijälle ilmapiiri oli todella innostava, myös auton ikkunoista kuului kannustushuutoja. Hissiaseman jälkeen tulevat ensimmäiset varsinaiset serpentiinimutkat, niitä on tosin vain pari mutta siitäkin on apua. Tällainen nousu, jossa tietä näkyy kauas eteenpäin ja se näyttää vain jatkuvan jatkumistaan, on henkisesti uuvuttavampi kuin serpentiininousu. Serpentiininousussa tietä näkyy vain pieni pätkä eteenpäin, eikä tiedä mitä mutkan jälkeen tulee.

Matka jatkui ja eteen tuli toinen hissiasema, mitä ylemmäs noustiin sitä upeammiksi maisemat kävivät. Alusta saakka tien poskessa oli kilometrin välein kylttejä, joihin on merkitty seuraavan kilometrin keskijyrkkyys. Ylempänä matka seuraavalle kyltille tuntui kestävän ikuisesti, etenimme etanan vauhtia, kunnes oivalsimme, että välistä puuttui kylttejä.

Pari kilometriä ennen huippua tien vasemmalla puolella oli levike, johon parkkeerasin huomatessani, ettei tallikaveriani näkynyt missään. Tovin kuluttua hän saapui ja ainakin väitti jääneensä matkalla silittämään jotakin koiraa. 

 



Levikkeeltä huipulle on enää parisen kilometriä, mutta ne ovat tiukkoja metrejä, jyrkkyys kohoaa paikoin yli 10 prosentin, joten loppuun kannattaa säästää voimia. Huipulle päästyäni suuntasimme saman tien ravintolaan pastalle, sillä Snickersien teho oli alkanut haihtua jo aikaa sitten.

Huipulla on pikkuinen  matkamuistokauppa,  ravintola, ja vuosien 1936-1986 Tour de Francen johtajan Jacques Goddet'n muistomerkki sekä pyöräilijä Octave Lapizen suuri patsas. Lapize saavutti lukuisia voittoja urallaan, mm. Ranskan ympäriajon voiton vuonna 1910. Hän oli hävittäjälentäjä 1. maailmansodassa, mutta sai surmansa ilmaiskussa. Näkymät huipulta ovat huikaisevat.

 

Octave Lapizen patsas


 

Syönnin jälkeen poikkesimme matkamuistoputiikissa ostamassa putkihuivit, sitten tuulitakki päälle ja pyörän selkään ja menoksi. Vuoristossa alamäissäkin riittää haastetta, tarkkana pitää muistaa olla. Tällä kertaa oman lisämausteensa toi pätkä uutta asvalttia, jota työmiehet olivat kastelleet vedellä viilentääkseen tien pintaa. Sai ajaa kieli keskellä suuta, että pysyi pystyssä. 

Luzin saavuttuamme otimme smoothiet saavutuksemme kunniaksi. Sisälläni oli herännyt pieni grimpeur.

 

 


 

Teknisiä tietoja

 

Korkeus: 2115m                                                 

 

Luz-Saint-Sauveur -Tourmalet 

Nousun pituus:     19 km 

Nousumetrit:        1405 m 

Keskijyrkkyys:      7,4%

Suurin jyrkkyys:    10%*                                                                  

 

Sainte-Marie-de-Campan - Tourmalet

 Nousun pituus:    17,2 km 

 Nousumetrit:       1265 m

 Keskijyrkkyys:      7,4% *       

 Suurin jyrkkyys:    10%*                                                  

 * Luvut hieman vaihtelevat eri lähteissä. Esim. jyrkimmät kohdat (molemmilla puolilla) ovat joidenkin tilastojen mukaan 13%.

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Suositut tekstit